My sister, the serial killer - Oyinkan Braithwaite
"I found myself typing "serial killer" into the Google search box at 3 a.m. There it was: three or more murders...serial killer."
Oon huomannut, että mulla on välillä todella suuri kynnys aloittaa kirjan lukeminen englanniksi. En edes tiedä, miksi; luen englantia sujuvasti (toki esimerkiksi erilaisten murteiden kanssa saattaa olla vähän ongelmia), osaan kieltä niin, etten tarvitse lukemiseen sanakirjaa tueksi ja luen nykyään englanniksi melkein yhtä nopeastikin kuin suomeksi. Silti välillä on hirveän vaikea aloittaa kirja, jos se on englanninkielinen.
My sister, the serial killer-kirjan kohdalla kävi juurikin näin. Ostin kirjan innoissani viime kesänä, hypistelin sitä moneen otteeseen, luin siitä paljon hyvää muiden arvosteluista, mutta silti en osannut aloittaa kirjaa. En lopulta keksinyt muuta syytä tälle viivyttelylle kuin kirjan kieli.
Olen tehnyt aika löysiä lukutavoitteita tälle vuodelle, mutta yksi niistä on se, että lukisin enemmän englanniksi. Ihan vain siitä syystä, että monia kiinnostavia kirjoja ei ole käännetty suomeksi ja toiseksi siksi, että pitäisin kielitaitoa yllä. Joten joululomani toiseksi viimeisenä päivänä kaivoin vihdoinkin tämän Braithwaiten kirjan omasta hyllystä ja aloin lukemaan.
My sister, the serial killer kertoo sisaruksista, Koredesta ja Ayoolasta. Ayoolalla riittää poikaystäviä - ja useat näistä seurusteluista päättyvät siihen, että Korede lähtee auttamaan siskoaan valkaisuaineen ja kumihanskojen kanssa. Näin käy taas eräänä iltana; Korede saa puhelun Ayoolalta ja lähtee auttamaan siskoaan, joka on tappannut jo kolmannen poikaystävänsä itsepuolustuksen varjolla.
Valkaisuaine ja kumihanskat mukaan ja siskoa auttamaan.
Mitä sitten käy, kun Ayoola iskee silmänsä lääkäriin, jonka kanssa Korede työskentelee, ja johon Korede on itse ollut jo kauan salaisesti rakastunut?
Kuinka vihjata miehelle hienovaraisesti, että seurustelu oman siskon kanssa saattaakin päätyä kuolemaan?
Täytyy myöntää, että tämän kirjan kohdalla englanniksi lukemisen pelko oli aivan turhaa. Sivut kääntyivät kuin itsestään, niin vetävästi kirja oli kirjoitettu. Lopulta olin niin koukussa, ettei tämän kirjan lukemiseen mennyt edes kokonaista vuorokautta, parilta istumalta ahmin kirjan loppuun. Tarina oli erilainen ja uusi, tällaista en olekaan aiemmin lukenut. Harmitti Korede, joka antoi liikaa anteeksi, ärsytti Ayoola, joka ajatteli vain itseään.
Kaiken kaikkiaan kirja oli oikein kiinnostava ja viihdyttäväkin, oikein hyvä kirja pitkän loman viimeisille päiville. Jään odottamaan lisää kirjoja Braithwaitelta luettavaksi!
-Janita
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti