#YAlukuhaaste2020: Lukematon oman hyllyn kirja

 

Dean Atta - The Black Flamingo ★★★★★

"Anna gets Phoebe, my old Barbie doll,

and my Teenage Mutant Ninja Turtles.

Anna gets my dungarees

and all my other old clothes, too.

I notice when Anna plays

with my Turtles, no one asks her why.

I notice when Anna wears 

my dungarees, no one comments.

I'm glad she is free to play

and dress however she feels happy."

Oi, mikä kirja. 

The Black Flamingo on ehdottomasti yksi vuoden parhaista säeromaaneista. Kirjassa kerrotaan Michaelin tarinaa  lapsuudesta lähtien. Michael tutkiskelee omaa identiteettiään, pohtii sitä, millaista on olla mixed-race gay teen.  (Sivuhuomautus: Googlailin muuten, että miten mixed-race olisi hyvä kääntää suomeksi, mutta mitään järkevää suomennosta ei osunut kohdalle. Onko tälle jokin oikea sana?)

Tämä kirja on täynnä kaikkea niin hyvää, ettei tälle voi olla antamatta viittä tähteä.
Näiden syiden takia tämä oli minulle täyden viiden tähden kirja;

1) Se on loistavasti kirjoitettu säeromaani, jonka lukemista ei tahdo lopettaa, mutta toisaalta se on niin hyvä, että sitä tahtoisi säästellä.

2) Se on sateenkaarikirja.

3) Siinä pohditaan syvällisiä asioita, kuten vaikka ihonvärin kautta muodostettavia ennakkoluuloja. Kirja on hyvin ajankohtainen tässä maailman tilanteessa.

4) Siinä on mukana DRAGIA (!!) ja sitä on harvemmin kirjoissa, joten siitä annan superisti plussaa.

5) Se on ulkonäöllisestikin kaunis kirja.

6) Se laittaa tuntemaan asioita laidasta laitaan. Välillä sattuu sydämeen, koska surettaa, välillä siksi, että jokin kohtaus vain pakahduttaa ihanuudellaan/hienoudellaan/millä tahansa.

7) Se on upea. Ihan vaan yksinkertaisesti upea. 

Lyhyesti: Lukekaa tämä!

-Janita

#YAlukuhaaste2020: Kirja sijoittuu tulevaisuuteen ja Kirja, jonka tapahtumat sijoittuvat kesään

 

Salla Simukka- Lukitut ★★★

Lukituissa 50 nuorta joutuu vankilaan rikoksista, joita he tulisivat tulevaisuudessa tekemään. Vankilasta on toki mahdollista päästä pois - kunhan vain keksit, minkä rikoksen tulet tekemään. 

Lukituissa seurataan vankilan arkea viiden nuoren näkökulmasta. Yllätyin siitä, kuinka ihmissuhdepainotteinen tämä kirja oli. Kaipasin enemmänkin tämän kummallisen systeemin kuin sellikavereiden aiheuttamia tuntemuksia.

Kuten muissakin Simukan kirjoissa, tässäkin oli taas niin monipuolisesti seksuaali - ja sukupuolivähemmistöt kuvattuina ja se on ehdottomasti Simukan kirjoissa paras asia. Taisin tämän kesän aikana lukea jopa kolme Simukan kirjaa ja näissä vaan on huomioitu ihmiset niin monipuolisesti, etten voi muuta kuin todeta, että näin, juuri näin sen täytyykin olla.

Lukitut toi mulle vahvasti mieleen Jalostamo-kirjan, jota luin itse nuorempana. Vähän samanlainen idea ja vähän samanlainen tunnelma myöskin. Kirja oli ihan hyvä, koukuttava, melkein yhdeltä istumalta luettu, mutta tosiaan olisin kaivannut vähän enemmän tähän vankilamaailmaan syventymistä.

Louis Sachar- Paahde ★★★★

Paahde on ollut monille se kirja, joka piti lukea yläasteella äidinkielen tunneilla. Me ei sitä koskaan luettu, joten nyt vasta lähdin näin aikuisena tutustumaan Paahteen maailmaan. 

Kirja alkaa, kun Stanley joutuu poikien rangaistusleirille siksi, että sattuu vain olemaan väärässä paikassa väärään aikaan. Leirin päivät koostuvat kuoppien kaivamisesta paahtavan auringon alla. Sen sanotaan muokkaavan näistä pojista parempia kansalaisia, mutta onkohan noin, vai kaivavatko he kuoppia etsiäkseen jotain?

Puolisoni oli lukenut tämän jo yläasteella ja tässä eräs yö, kun aloittelin Paahdetta, hän totesi näin: "Voi ei, nyt sä aloitit sen, etkä voi kuitenkaan lopettaa lukemista." Kuulemma hänet Paahde oli onnistunut koukuttamaan, ja niin kävi myös minulle. Paahde hupeni ihan huomaamatta, kun totesin itselleni jatkuvasti, että "no jos nyt vielä yksi luku."

Oikein kummallinen ja kiehtova tarina! En edes halua paljastaa tästä mitään enempää, tämä on luettava itse.

Kyselin bookstagramin puolella ennen tämän aloittamista, sijoittuukohan tämä kesään ja moni oli sitä mieltä, että sijoittuu. Ja lukiessa huomasinkin, että tässä kerrotaan Stanleyn menevän leirille toukokuun loppupuolella ja siellä hän on edelleen heinäkuussa, joten kesäkohta bingosta tuli täytettyä tällä. Tässä siis hyvä vinkki, jos tuo kohta on YA-lukuhaastebingossa täyttämättä ja Paahdetta ei yläasteaikoina tullut luettua!

-Janita

#YAlukuhaaste2020: Kirjan kannessa on kasvi, Suomalainen YA-fantasia ja Kirja, joka on kirjoitettu ennen syntymääsi

Lyhyesti taas muutamasta nuortenkirjasta, jotka luin YA-lukuhaastetta varten;

Salla Simukka- Sytytä valot!/ Sammuta valot! ★★★★

En odottanut tältä novellikokoelmalta lähes mitään. Oikeastaan valitsin sen puhtaasti kannen perusteella, jotta saisin lukuhaasteeseen kohdan "kirjan kannessa on kasvi". Mutta voi kuinka yllätyinkin! Luin kirjaa koko ajan kääntelemällä; ensin Sammuta valot!-puolen "pienen kauhean tarinan" ja sen perään Sytytä valot!-puolelta "pienen kauniin tarinan". 

Simukan kirjoissa on ihanasti tuotu esiin seksuaali-ja sukupuolivähemmistöjä, sellaisella tavalla kuin toivoisin kirjallisuudessa (ja muuallakin) tuotavan; normaalisti. Sytytä valot!- puolelta lemppariksi nousi Ariel-tarina, Sammuta valot!-puolelta Koru sykähdytti eniten. Kaiken kaikkiaan pidin tästä kirjasta ihan hurjasti! Koskettavaa, kaunista ja kamalaa, oikein hyvä tarinapaketti.

Anniina Mikama- Taikuri ja taskuvaras ★★★★

Taikuri ja taskuvaras upposi lukuhaasteessa kohtaan Suomalainen YA-fantasia. Tämä trilogia on tullut useasti vastaan hehkutusten kera bookstagramin puolella, joten olihan se lisättävä myös omalle lukulistalle. Taikuruutta, silmänkääntötemppuja, seikkailuja = oikein täydellinen kesäkirja. 

Tätä lueskelin meidän kesän Savo-matkalla ja se sopi oikein täydellisesti matkalukemiseksi. 

Ehdottomasti jatkan sarjan parissa sitten, kunhan saan tuota luettavien kirjojen listaa vähän pienennettyä.

Tuija Lehtinen- Roskisprinssi ★½

Luin nuorena paljon Tuija Lehtisen kirjoja, enkä ollut ihan varma, olinko lukenut tämänkin silloin. Nappasin tämän kuitenkin lukuhaasteeseen mukaan, koska tarvitsin jonkin kirjan, joka olisi jo vähän vanhempi. Roskisprinssi on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1991, eli pari vuotta ennen syntymääni. 

Kirjassa kertojana toimii itse roskisprinssi, Jed, joka jättää vanhan elämänsä ja lähtee kohti tuntematonta. Hän elättää itseään jakamalla lehtiä ja toimimalla roskakuskina, asustelee kylän hamsterin Veeran nurkissa ja jatkuvasti perässä roikkuva Lulu ärsyttää häntä ihan vain olemassaololllaan. Noh, kovin ennalta-arvattavahan kirjan lopullinen ratkaisu on, eikä kirja muutenkaan herättänyt juuri mitään muita tunteita kuin ärsytystä.

Aika perus tarina, jossa kyllä näkyi kirjan ikä. Puhekielellä kirjoitetut kirjat eivät yleensäkään ole mun juttuni, mutta tässä se ärsytti jotenkin erityisen paljon. En pitänyt esimerkiksi siitä, että Jed kutsuu naisia ämmiksi. Ja yksi, mikä jäi häiritsemään ihan älyttömästi oli tällainen kohta: "-Pienessä kropassa asuu suuri persoona, Lulu sanoi juhlallisesti. Sitten se nauroi räkäisesti ja raiskasi mut. Ja mä annoin sen tehdä sen, koska mä en jaksanut harrastaa itämaisia puolustuskeinoja. Ei se oikeastaan ollut kovin tympeää. Ei oikeastaan yhtään."

Raiskaus-sanan tällainen käyttö tällaisessa yhteydessä menee mun mielestä vaan mauttomuuden puolelle. 

Ehkä pysyttelen jatkossa vaan suosiolla uudemmissa ja raikkaammissa nuortenkirjoissa, joissa ollaan paljon tiedostavampia.

-Janita

#YAlukuhaaste2020: Kirjassa yli 450 sivua

The Gentleman's Guide to Vice and Virtue- Mackenzi Lee ★★★★

Tämä kirja oli myös ensimmäinen kirja, jonka luin heinäkuussa alkaneeseen Muumilaakson lukuhaasteeseen kohtaan Mörkö, eli kirja, jonka lukeminen vähän pelottaa. Lähinnä tässä pelotti suuret odotukset, joita olin kirjaa kohtaan luonut kaikkien kuulemieni kehujen perusteella.

Kirjassa kerrotaan Henry "Monty" Montaguesta, hänen Euroopan kiertueestaan ja siitä, kuinka hänen täytyisi ottaa roolinsa kunniallisena isänsä poikana. Monty ei kuitenkaan meinaa taipua rooliin, jota häneltä odotetaan, vaan hän mielellään rellestää menemään oman päänsä mukaan. 

Eurooppaa kiertämään lähtee Montyn mukaan sisko, sekä hyvä ystävä, jota kohtaan Monty huomaa tuntevansa muutakin kuin vain ystävyyttä. Matkasta tuleekin melkoinen seikkailu, johon mahtuu varkauksia, suuria tunteita, maantie-ja merirosvoja ja vaikka ja mitä.

Aina vähän pelottaa aloittaa kirja, josta on kuullut lähes pelkästään hyvää. Mutta tällä kertaa ei onneksi tarvinnut pettyä! Tarina vei ihan mukanaan ja tämä 500-sivuinen kirja ehti loppuunsa jo parissa illassa. Historialliset romaanit loistavat myös jostain syystä poissaolollaan mun lukemissani kirjoissa, varsinkin jos mennään yhtään pidemmälle historiaan, mutta tämä oli kyllä kaikin puolin viihdyttävä teos. Toisaalta, mitä muuta voikaan olettaa, jos kirjassa on merirosvoja, seikkailuja ja siihen päälle vähän seksuaalivähemmistöjen rakkautta. 

-Janita

Pride-lukuhaaste

Kesäkuu vaihtui heinäkuuksi ja sen myötä päättyi myös kesäkuinen Pride-lukuhaaste. Ehdin lukea kuusi kirjaa lukuhaastetta varten ja hyllyyn jäi vielä muutama luettavaksi. Koska useampi näistä kirjoista soveltui myös YA-lukuhaasteeseen ja niistä olen ehtinyt omat postauksensa jo kirjoittaa, ajattelin käydä vain lyhyesti läpi, mitä kirjoja tuli luettua.

The Stonewall Reader ★★★★

Kokoelma kirjoituksista, joita kirjoitettiin niin Stonewallin mellakoiden aikaan kuin niiden jälkeenkin. Ihan todella mielenkiintoinen ja tärkeä teos, jonka ostamista suunnittelen myös omaan hyllyyn. 

Kaarnan kätkössä ★

Tästä kirjasta ja siitä, miksi tää ei ollut mun kirjani, kirjoitin ihan omassa postauksessaan (se löytyy täältä).

Her Royal Highness ★★★½

Tyttöjen välistä rakkautta ja vähän kuninkaalisia siihen sekoitettuna. 

History Is All You Left Me ★★★★

Surusta ja siitä ylipääsemisestä. Ja rakkaudesta tietenkin. Her royal highness ja History is all you left me löytyvät saman blogipostauksen alta täältä.

This Is How You Lose the Time War ★★★★

Aikamatkustusta ja naisagenttien välistä rakkautta. Kuulostaa jotenkin täydelliseltä kokonaisuudelta. Täytyy myöntää, että kun lopetin tämän lukemisen, olin hetken ihan pihalla, mitä juuri luin, mutta sulattelun jälkeen totesin, että olihan tämä nyt hyvä. Aikamatkustus - kyllä, rakastuvat naisagentit - kyllä. 

Dodo ★★★★

Dodo on nuorten säeromaani, jossa pohdiskellaan vähän seksuaali-identiteettiä ja aika montaa muutakin asiaa aina mielenterveysongelmista perhesuhteisiin ja koulunkäyntiin. Dodosta löytyy pidempi teksti täältä.

Yhteenvetona toteaisin tässä sen, että luin kyllä hyviä kirjoja, laajasti erilaisia tarinoita ja eri genrejäkin. Hieman kyllä pistää silmään se, että suurimman osan kirjoista luin englanniksi ja ilmeisesti näitä ei ole edes käännetty suomeksi. Tuntui, että luettavaa tähän haasteeseen olikin helpompi löytää englanniksi.  Lisäksi kirjalista on aika valkoinen. 

Nämä silmällä pitäen täytyy kehitellä seuraavan vuoden kesäkuulle vähän laajempi kattaus luettavaa!

-Janita

#YAkukuhaaste2020: Vuonna 2020 julkaistu kirja & Kirja, jossa punainen kansi

J.S. Meresmaa - Dodo ★★★★

"Istun teltassa lukemassa puhelimesta

Setan sivuilta

itsemäärittelystä

ja seksuaalisesta suuntautumisesta.

sateenkaarinuori

homolesboheterobi

Pitäiskö mun tehdä

mun lajimääritys uudelleen?"

Dodo kertoo Iinasta, jonka pitäisi nostaa arvosanoja, mutta kaiken ajan tuntuu vievän masentunut poikaystävä ja Dodo, tuo kummallinen otus, joka vaatii huomiota jatkuvasti.
Ja sitten Iinan äiti päättää, että tyttärelle tekisi hyvää viettää kesä isän luona, kaukana kotoa. Tiedossa on siis mielenkiintoinen kesä.

Tää oli kyllä todella hyvä säeromaani! Nuoruutta, kesää, ihmeellinen Dodo, suuria tunteita ja itsetutkistelua. Ihanan raikas nuortenkirja myöskin, tuntuu, että tämä oli aika ainoa laatuaan! Tästä kirjasta on kyllä äärettömän vaikea kirjoittaa paljastamatta liikaa, joten taidan tyytyä vain toteamaan, että tämä on jokaisen koettava itse. Eli jos Dodo on vielä lukematta, niin suosittelen nappaamaan tämän luettavaksi!

Johanna Hulkko- Suojaava kerros ilmaa ★★

"Ajattelen kaikenlaista muutakin, mitä haluaisin sille anonyymille läskille sanoa, mitä itsekin olisin edes kerran halunnut kuulla, ja olen niin naurettavan pateettinen että silmiin nousee kyyneleet. Joudun pidättämään hengitystä, etten nyyhkäise."

Suojaava kerros ilmaa on lyhyt katsaus ylipainoisen Kepan elämään. Hän lähtee äitinsä kanssa postcrossing-matkalle ja tapaa Huun, jonka kanssa matkasta tuleekin yhtäkkiä paljon mielenkiintoisempi. 

Kirja käsittelee pääasiassa lihavuutta ja sitä, millaista on olla lihava tässä maailmassa. Huun kautta sivutaan  myös sukupuoli-identiteettiä. Kirja on hyvin lyhyt, vain reilu sata sivua, ja tuntuu, että kirjasta ei sen takia ihan hirveästi jäänyt käteen. 

Positiivista oli sukupuolen käsittely (ja nimenomaan sellainen neutraali, toteava ote; näin nyt on ja niin myös olkoon) ja kehopositiivisuuden käsittely, se, että jokaisella on oikeus tuntea itsensä hyväksi olipa kroppa millainen tahansa.

Negatiivista oli mulle henkilökohtaisesti sanan läski käyttäminen. Tiedostan, että se johtuu pitkälti omista kokemuksista ja siitä, että mua kohtaan sanaa on käytetty vain tarkoituksena satuttaa. En ole koskaan ollut ylipainoinen elämäni aikana, joten tuota sanaa on käytetty useimmiten haukkumasanana ja puhtaasti itsetunnon horjutus mielessä. Ymmärrän, että moni valitsee kutsua itseään läskiksi ja näin ollen neutralisoi sanan sävyä, mutta mulle se sana kaikuu edelleen niin negatiivisia tuntemuksia, että sana pisti silmään, varsinkin, kun sitä käytettiin lähes jokaisella sivulla.

Ehkä olisin kaivannut myös jotain vielä syvällisempää, tuntui vaikealta päästä kirjan sisään ja pian kirja olikin jo ohi.

-Janita

#YAlukuhaaste2020: LGBTQ+ aihe & Kirja, jonka nimestä pidät

Rachel Hawkins- Her Royal Highness ★★★½

Her Royal Highness kertoo Milliestä, joka lähtee opiskelemaan Skotlantiin ja saa huonekaverikseen Skotlannin prinsessan. Huonekaverusten välit ovat alusta asti hieman kylmänpuoleiset, mutta pikku hiljaa molemmat huomaavat, että ehkä kaiken vihan takana piilotteleekin jotain muita tunteita.

Tämän kirjan laitoin kohtaan LGBTQ+ aihe, koska tahdoin säästää sen kohdan kirjalle, jossa olisi naisrakkautta. Tuntuu nimittäin siltä, että miesrakkaus on paljon useammin esillä kirjallisuudessa. Varsinkin nuortenkirjoissa. Kysynpähän vain, että miksi on näin. 

Okei, luin juuri Kaarnan kätkössä, jossa oli tyttörakkautta, mutta tahdon lisää hyvää naisrakkauskirjallisuutta. Her Royal Highness oli jo aika lähellä sitä, mutta jotain lisää olisin ehkä vielä kaivannut. No, tämä oli oikein hyvä tällainen vähän keveämpi kesälomakirja, jonka lukemisesta nautin kyllä paljon!

Adam Silvera- History is all you left me ★★★★

Tämä kirja todellakin ansaitsee paikkansa lukuhaasteen kohdassa "kirja, jonka nimestä pidät", aivan ihana. 

Ja ihana oli kyllä kirjakin. 

Kirjan kertojana toimii Griffin, jonka entinen poikaystävä ja samalla paras ystävä Theo on kuollut onnettomuudessa. Kirjassa liikutaan historiassa sekä nykyisyydessä, vähän kerrallaan käydään läpi Griffinin ja Theon suhdetta, seurustelua, eroa ja ystävyyttä. Nykyisyydessä keskitytään Griffinin tunteisiin ja elämään aikana, kun Theoa ei enää ole. Griffin päätyy myös käymään surua läpi vähän kummallisessa seurassa; Theon uuden poikaystävän kanssa.

Tämä kirja oli kyllä ihan hemmetin surullinen, jos nyt vaikka siitä lähdetään. No, mitä voi olettaa kirjalta, jonka lähtökohtana on nuoren ihmisen kuolema. Mutta Griffinin suru tulee paperilta omalle iholle ja sen alle.

Kirja on kaikessa surullisuudessaan myös suloinen ja toiveikas. Sivujen väliin mahtuu paljon rakkautta ja välittämistä.

Luin tämän oman pienen lukumaratonini aikana ja täytyy sanoa, että en suosittele tätä kirjaa sellaiseen hetkeen. Tämä pitäisi lukea hitaasti ja vähän kerrallaan, koska muuten sen surun ja kaiken sen painon alkaa tuntea itsekin ihan fyysisesti. 

Mutta aivan ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja. Ja ai että tuo nimi.

-Janita

#YAlukuhaaste2020: Suomalaisen kirjailijan kirjoittama kirja

Sini Helminen- Kaarnan kätkössä ★☆☆☆☆

Kaarnan kätkössä tuli vastaan bookstagramin puolella ja täytyy sanoa, että LGBTQ+-teema yhdistettynä suomalaiseen mytologiaan kuulosti aivan huikean lupaavalta lähtökohdalta. Pistin kirjan varaukseen heti ja aloitin tämän lukemisen aika kovilla odotuksilla.

Mutta jo muutamien sivujen jälkeen totesin, että ei.

Kaarnan kätkössä kertoo Pinjasta, jonka elämä menee vähän sekaisin, kun poikaystävä vaihtaakin lennosta toiseen. Ylioppilaskirjoituksista, tai elämästä noin nyt muutenkaan, ei meinaa tulla mitään, kun tunteet myllertävät. Lopulta äiti saa tarpeekseen ja laittaa Pinjan kesätöihin, joiden myötä Pinja tapaa Virven, joka alkaakin kiehtoa Pinjaa vähän enemmän.

Ja sitten on metsänneitoja ja kotitonttuja ja ties mitä kaikkea muuta siihen päälle.

Muistan siirtyneeni itse jo ala-asteen puolella kirjastossa aikuisten hyllyjen väliin pyörimään. Yksi syy oli se, että olin lukenut pienen kotikirjaston nuortenosaston jo aika pitkälti läpi, toinen se, että en kestänyt nuortenkirjojen kieltä. Ja tässä oli hyvä esimerkki sellaisesta kirjasta, joita en voinut sietää.

En nimittäin kestä yhtään niitä sellaisia nuortenkirjoja, jotka ovat täynnä kliseitä ja nuoret joko kuvataan todella typeriksi tai sitten kirja on kirjoitettu niin kuin nuoret lukijat olisivat jotenkin typeriä. 

Harmillisesti myös tuo mytologia-puoli tuntui vähän irralliselta, eikä mitenkään uskottavasti kerrotulta. 

No, jos jotain positiivista, niin olihan tämä nopeasti luettava kirja ja sen takia jaksoinkin lukea loppuun asti. Muuten tunsin itseni vaan todella vanhaksi tätä lukiessa, enkä oo valmis tuntemaan itseäni vielä näin vanhaksi nuortenkirjoja lukiessa.

-Janita

#YAlukuhaate2020: Rodullistettu kirjailija

Nic Stone- Kolme on parillinen luku ★★☆☆☆

Kolme on parillinen luku kertoo tarinaa kolmen nuoren näkökulmasta. On Courtney "Coop", joka rakastaa parasta ystäväänsä Jupiteria, on Jupiter, joka on aina identifioitunut lesboksi, ja on uusi oppilas Rae, joka kokee tunteita niin Coopia kuin Jupiteriakin kohtaan.

Ja tästähän melkoinen kuvio syntyykin.

Kuuntelin kirjan äänikirjana ja sellaisena sen jaksoinkin kuunnella, mutta täytyy myöntää, että välillä pyörittelin silmiäni sille, kuinka nuoret puhuivat toisilleen ja luultavasti kirjoitettuna tekstinä se olisi pistänyt silmään vielä enemmän. Jotenkin särähti korvaan se, miten kehuttiin kavereiden rintoja kilpaa ihaniksi ihan kesken keskustelun tai kommentoitiin kaverin peniksen kokoa. Toki kehopositiivisuus on hyvästä, mutta se tapa, jolla näitä ruumiinosia kommentoitiin ja hehkutettiin, oli vain todella tönkköä ja epäuskottavan kuuloista.

Kirjassa oli aineksia oikein hyvään ja erilaiseen nuorten kirjaan.
Seksuaali-ja sukupuolivähemmistöt tuotiin esiin jo alusta asti neutraalina asiana ja oli kirjassa vahvoja feministisiä kohtauksiakin. Oli hyvää pohdintaa seksuaalisuuden joustavuudesta ja muuttumisesta, siitä, ettei itseään tarvitse loppujen lopuksi lokeroida niin tiukkarajaisesti.

Mutta sitten oli se toinen puoli. Oli bi-fobiaa, Coopin ihmeellinen ripustautuminen ystäväänsä (jos tiedät, että ystäväsi on lesbo, niin pitäisikö ehkä yrittää päästä yli eikä roikkua toisessa vuosikausia kuin odottaen, että kyllä se lesbous ohi menee), epäuskottava teinien käyttäytyminen ja päähenkilöiden myrkyllinen ja painostava käyttäytyminen seksin suhteen.

Loppua kohden kirja tuntui vain huonontuvan, päähenkilöt muuttuivat rasittaviksi ja loppu tuli ihan yhtäkkiä. Lisäksi kirjan mennessä loppua kohden, tuntui, että luen jotain Coopin omaa fantasiaa, jossa kaikki naiset lankeavat hänen jalkoihinsa.
Odotin tältä kirjalta paljon! Olin itse asiassa ihan varma, kun tämän kirjan aloitin, että tämä on ensimmäinen lukemani nuortenkirja, jossa on polyamorinen suhde. Jotenkin kirjan nimi ja kuvaus saivat mut ajattelemaan niin. Mutta ei.
Ei mitään polyamoriaa täällä, yksi vähän erilaisempi kolmiodraama vain.

-Janita